Е.А.Балашов. "KUNNIA
SANKAREILLE" Siiranmaen
taistelujen 60- vuotismuistojuhla ja muistomerkin paljastaminen Kivennavan
Siiranmaella 13.6.2004 Tiivistelmat
juhlassa pidetyista puheista ------------------------------------------------------------------------------------------------ Tervehdyspuhe:
Kivennapaseuran puheenjohtaja Mauno Henttinen Talla
paikalla ratkaistiin omalta osaltaan tasan 60 vuotta sitten Suomen itsenaisyytta.
Kesan vehreys peittyi valtavaan tulimyrskyyn. Se raastoi hajalle viela
jaljella olleita puolustajan rakennuksia, viljeltyja peltoja ja puolustajan
asemia. Taalla puolustivat maineikas Tyrjan rykmentti, JR 7 ja JR 49,
johtajanaan everstiluutnantti Adolf Ehrnrooth. Taistelut kestivat nelja
paivaa, kunnes viivytystaistelua tehden siirryttiin suunnitelmallisesti
seuraavaan puolustusasemaan. Siiranmaen
taistelu on kivennapalaisten mielesta osa vuosisataista puolustustaistelua,
jota Kivennapa rajapitajana joutui kokemaan. Aiemmin taisteluja kaytiin
Ruotsi-Suomen ja Venajan valilla, myohemmin itsenaisen Suomen ja Neuvostoliiton
kesken. Kivennavan pitaja on vuosisatoja seisonut vainotien vartijana
idan ja lannen valilla. Sodat ovat moneen kertaan tuhonneet rauhan aikana
Karjalassa rakennetun vaurauden. Kuusikymmenta
vuotta sitten Karjalan heimo joutui jattamaan rakkaat kotirannat ja
sijoittumaan uusille asuinsijoille. Silloin tarvittiin taas kerran sitkeytta
ja peraanantamattomuutta aloittaa uusi elama. Paljastettava
muistomerkki on koostettu Siiranmaen kylaa ymparoivista panssariestekivista.
Kertokoon muistomerkki taalla 60 vuotta sitten kaydysta puolustustaistelusta.
Kertokoon taalla asuneista ihmisista, jotka viljelivat ja rakastivat
tata esi-isien heille jattamaa perintomaata - rauhatonta, mutta rakasta
synnyinseutua. Kertokoon ihmisista, jotka jaksoivat uskoa Kaikkivaltiaan
johdatukseen ja parempaan huomispaivaan. Ennen
kaikkea: Kertokoon tama muistomerkki taalla Siiranmaella taistelleiden
sotilaiden periksiantamattomuudesta ja uhrivalmiudesta. Heidan ansiostaan
voimme taalla tanaan kokoontua. Heidan ansiostaan taalla hulmuaa tanaan
Siniristilippu tasavertaisena isantamaan lipun kanssa. Hyvat
ystavat! Kivennapaseuran puolesta toivotan Teidat kaikki tervetulleiksi
tahan tilaisuuteen. Niin isantamaan edustajat kuin Suomen valtiovallan
edustajat seka kaikki paikalla olijat, mutta ennen kaikkea Te taistelujemme
veteraanit. Olkaa tervetulleita! ------------------------------------------------------------------------------------------------ Muistomerkin
paljastuspuhe: Kivennapaseuran varapuheenjohtaja Tenho Kuortti Kaakkoinen
Suomi on historiansa aikana joutunut kokemaan kovia aikoja. Kivennapa
rajapitajana on saanut kestaa rajan kiroja: rajariitoja, sotia ja niiden
selvittelyja. Pietari-Viipuri kauppa- ja sotatie kulki naiden alueiden
kautta. Kauppamiehet ja sotilaat kulkivat samoja vaylia. Sota
tuhosi sen, mita rauha rakensi. Ihmiset joutuivat poistumaan kodeistaan,
jotka lahes aina tuhottiin. Rauhan koittaessa asukkaat palasivat takaisin
ja aloittivat taas alusta. Saman ovat kokeneet myos taman paivan aikalaiset.
Viime sotien seurauksena koko Karjalan vaki, yli 400 000 ihmista, joutui
jattamaan kotinsa ja vuosisataiset synnyinseutunsa. Kivennavalta poistui
yli 10 000 asukasta pois sodan jaloista. Taalta
Siiranmaelta nakyi meille laheisen kotiseutumme laaja kylamaisema taynna
elamaa. Kaikki aineellinenkin on nyt poissa. Rajakansalla on kuitenkin
aina ollut usko parempaan huomiseen. Tama usko on sailynyt sen vaeston
mielessa, joka joutui taalta lahtemaan. Nyt
elamme uutta aikaa. Sodistamme on keskusteltu ja kirjoitettu paljon.
Entinen vihollisemme on selvittanyt ja tunnustanut sotien alkuun liittyvat
tapahtumat. Uusi aika on tuonut uuden tilanteen, avoimen ilmapiirin
ja mahdollisuuden tutustua sotien aikaisiin taistelupaikkoihin molemmin
puolin rajaa. Veteraanit
ovat kohdanneet ja on luotu kanssakaymisen muotoja. Monille taistelupaikoille
on pystytetty muistomerkkeja. Siiranmaen muistomerkilla haluamme muistuttaa
tulevien aikojen ihmisia menneista vaikeista ajoista. Muistomerkin
paikasta olemme voineet sopia. Muistomerkki on sovittu toteutettavaksi
paikallisesta kivimateriaalista. Siiranmaen rinteilla on tuhansien estekivien
rivisto, josta ovat muistomerkin kaksi alimmaista kivea. Ylimmainen
luonnonkivi on lahialueelta. Muistomerkin on suunnitellut Kauko Ilonen.
Muistomerkin kivet kertovat valtavasta varustautumisesta, tyosta, kustannuksista
ja sodan taisteluista. Ne kertovat myos uhreista, hadasta ja tuskasta
kodeissa. Kiitokset
hyvasta yhteistyosta nykyisen Viipurin ja Pervomaiskojen johdon kanssa.
------------------------------------------------------------------------------------------------ Suomen
valtiovallan tervehdys: kansanedustaja Maija-Liisa Lindqvist Minulla
on kunnia eduskunnan valtiovarainvaliokunnan turvallisuus- ja puolustusjaoston
puheenjohtajana tuoda Suomen eduskunnan kunnioittava tervehdys.
60
vuotta sitten elettiin isanmaamme kohtalonhetkia. Siiranmaen taistelijat
antoivat kaikkensa ja olivat osaltaan pelastamassa isanmaamme itsenaisyytta.
Tanaan tunnemme suurta kiitollisuutta ja kunnioitusta naita sankareita
kohtaan. Eduskunnan puolesta kiitan Kivennapaseuraa, etta on tehnyt
suuren tyon, jarjestanyt juhlahetken ja mahdollisuuden tuleville sukupolville
kunnioittaa esi-isiamme. Heita, jotka pelastivat Suomen ja isanmaan.
Kiitokset! ------------------------------------------------------------------------------------------------ Kulttuuriministeri
Tanja Karpelan kirjallinen tervehdys: "Esitan
omasta ja opetusministerion puolesta kunnioittavan tervehdyksen Siiranmaen
taistelujen muistomerkin paljastustilaisuuteen. Muistomerkki on pystytetty
muistoksi jalkipolville niista taisteluista, joita paikalla kaytiin
60 vuotta sitten. Adolf Ehrnroothin komentamat suomalaisjoukot onnistuivat
silloin pitamaan pintansa ylivoimaista vihollista vastaan. Moni joutui
naissa taisteluissa tekemaan suuria uhrauksia isanmaan puolesta, moni
menetti henkensa. On tarkeaa, etta me jalkipolvet emme unohda naita
uhrauksia. Haluan
omalta osaltani kiittaa Kivennapaseuraa ja kaikkia muistomerkkihankkeessa
mukana olleita. seka ilmaista kunnioitukseni Siiranmaella taistelleita
kohtaan". ------------------------------------------------------------------------------------------------ Juhlapuhe:
Prikaatikenraali Jouko Alasjarvi 60
vuotta sitten 13.6.1944 klo 12.45 hyokkaajan tykisto aloitti ankaran
tulivalmistelun Siiranmaen lohkolla. Siiranmaen linnoittamista oli jatkettu
viime hetkiin saakka. Lohkolla oli betonisia korsuja, asepesakkeita
seka piikkilankoja ja panssariesteita. Asema oli kuitenkin keskenerainen.
Puolustusasemasta puuttui syvyys ja aseman etumaasto oli raivaamatta. Naissa
oloissa ja taisteluasemissa taisteluosasto Ehrnrooth taisteli komentajansa
johdolla torjuntataistelun, joka kesti taukoamatta lahes nelja vuorokautta.
Osaston runkona oli monissa taisteluissa karaistunut JR 7, Tyrjan rykmentti
ja sita tukeva vahva tykisto. Vastassa oli armeijakunta, joka oli miesmaaraltaan
moninkertainen verrattuna puolustajaan ja jolla oli myos materiaalinen
ylivoima. Siiranmaen taistelu paattyi molemminpuolisin suurin uhrauksin
ehdottomaan torjuntavoittoon. Siiranmaen
taistelu oli yksi tarkeimmista taisteluista Suomen tulevaisuuden kannalta
Karjalan Kannaksella. Taisteluosasto Ehrnrooth torjui kaikki lapimurtoyritykset
ja irtautui vasta saarrostuksen uhatessa. Siiranmaen
taistelun puolustuksen voitto oli ennen kaikkea taisteluhengen ja taistelutahdon
voitto materiaalista. Erityisesti meidan tulee muistaa jokaisen sotilaan,
taistelijaparin, iskuryhman, valiosotilaiden merkitys taistelujen ratkaisemisessa. Siiranmaen
puolustuksen pitavyys antoi Karjalan Kannaksen joukoille viela mahdollisuuden
vetaytya taistelukykyisena Viipurin-Kuparsaaren-Taipaleen asemaan ja
torjua siella yhdessa reservien kanssa vastustajan rynnistykset. Te,
sotiemme veteraanit takasitte meille itsenaisyyden ja vapauden. Suomi
saavutti paamaaransa. Ensimmaisen maailmansodan pyorteiden jalkiseurauksena
muodostui 20 uutta itsenaista valtiota. Vain yksi naista, Suomi, sailytti
itsenaisyytensa myos toisen maailmansodan jalkeen. Suomen
tappiot ja menetykset olivat raskaat. Suomalaisia menehtyi 85 000 ,eli
3 % vakiluvusta, sodissa, rintamalla tai kotiseudulle kohdistuneissa
pommituksissa. Hoitoa tarvitsevia oli noin 60 000. Luovutetulta alueelta
oli tullut 450 000 siirtolaista, joilla ei ollut kotia eika toimeentuloa.
Tappiot olivat kuitenkin merkittavasti pienemmat kuin taistelutta itsenaisyydestaan
luopuneiden Baltian maiden tappiot samana ajankohtana. Kiitos
Siiranmдen taisteluihin osallistuneille sotaveteraaneille, lotille ja
sotureille taman paivan Suomesta. Kivennapaseuran aloitteesta paljastettu
muistomerkki on esimerkillinen tunnustus sotiemme veteraaneille. Me
nuoremmat ikapolvet kunnioitamme tekojanne ja vaalimme aikaansaannoksianne.
Muistomerkki
kunnioittaa seka suomalaisia etta venalaisia taistelijoita Siiranmaen
ratkaisutaisteluissa. Siiranmaki
1944. Kunnia Sankareille! ------------------------------------------------------------------------------------------------
Перевод: Евгений Балашов. © июнь 2004 |